![\"\"](\"http:\/\/www.kannelmaki.fi\/kaarela-seura\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/Kotikaupunkipolkukartta.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
2017<\/strong> (p\u00e4ivitetty versio vuonna 2013 julkaistusta polusta) Julkaisija<\/strong> Kaarela-Seura ry Hanketta ovat tukeneet<\/strong> Kannelm\u00e4en seurakunta, Helsingin kotikaupunkipolut<\/strong> <\/p>\n Kannelm\u00e4en kotikaupunkipolku<\/strong> julkaistiin ensi kerran vuonna 2013 Kanneltieto-hakemiston yhteydess\u00e4. Polku on laadittu alueen asukkaiden l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4ksi. Se auttaa Kannelm\u00e4keen muuttaneita tai muuttavia tutustumaan paikkakunnan historiaan ja nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Kannelm\u00e4ki on yksi osa Kaarelaa, jonka muodostavat sen lis\u00e4ksi Hakuninmaa, Maununneva ja Malminkartano.<\/p>\n Kannelm\u00e4n kaupunkipolku t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 osaltaan luoteis-Helsingin kaupunginosista jo ennest\u00e4\u00e4n tehtyj\u00e4 polkuja, jotka kulkevat mm. Pohjois-Haagassa, Malminkartanossa, Konalassa ja Pit\u00e4j\u00e4nm\u00e4ell\u00e4 sek\u00e4 Vantaan puolella mm. Kaivokselassa ja Myyrm\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n Kannelm\u00e4en polun pituus on noin viisi kilometri\u00e4.<\/p>\n Nyt julkaistava versio on p\u00e4vitetty t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Ensi vuoden alusta kaupunkipolku on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 sek\u00e4 kaupunginosasivuilta ett\u00e4 Kaarela-Seuran sivuilta.<\/p>\n Rakentaminen Etel\u00e4-Kaarelassa alkoi Maununnevalta ja Hakuninmaalta, kun vuonna 1945 vahvistettiin maanhankintalaki, joka oikeutti siirtov\u00e4keen kuuluvat, perheelliset rintamamiehet, sotalesket ja sotaorvot lunastamaan asunto- ja viljelystontteja. Tontteja alettiin jakaa 1950.<\/p>\n Vanhaisen eli nykyisen Kannelm\u00e4en rakentaminen starttasi vuonna 1957, jolloin vahvistettiin alueen asemakaava. Ensimm\u00e4iseksi valmistuivat Asunto Oy Kannelm\u00e4en kolme rakennusta Kanneltie 7:ss\u00e4 ja nelj\u00e4 rakennusta Kanneltie 10:ss\u00e4. Asuntos\u00e4\u00e4st\u00e4jien taloyhti\u00f6n S\u00e4\u00e4st\u00f6vanhan viisi tornitaloa Vanhaistentie nelj\u00e4ss\u00e4 nousivat vuonna 1959.<\/p>\n Kerrostalojen rinnalle 1960-luvulla rakennettiin my\u00f6s vapaarahoitteisia rivitaloja ja kolmen eri yhti\u00f6n talot nousivat Kanneltie 14:\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Kuusikymment\u00e4luvulla rakentaminen Kannelm\u00e4ess\u00e4 keskittyi ostoskeskuksen ymp\u00e4rille ja omakotialueille. Kaupungin suuri vuokratalo Kaarelantie 86:een valmistui 1962.<\/p>\n 1970-luvulla alettiin toteuttaa ns. Haaga-Vantaa projektia, joka tarkoitti tihe\u00e4n kerrostaloasutuksen luomista Martinlaaksoon viev\u00e4n s\u00e4hk\u00f6radan varteen. Mikonm\u00e4en rakentaminen alkoi 1971 ja sinne pystytettiin noin 900 vuokra-asuntoa.<\/p>\n Korkeiden kerrostalojen rinnalle alkoi nousta erityyppisi\u00e4 rakennuksia. Helsingin kaupungin vuokraamalle Kannelm\u00e4en keskustan luoteispuolelle rakennettiin 3-5 kerroksisia puolielementtitaloja vuoteen 1975 menness\u00e4 yhteens\u00e4 kuusi.<\/p>\n 1970-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 Pelimannintielle valmistui muun muuassa kahdeksan vakuutusyhti\u00f6den rakentamaa vuokrataloa, ja pian niiden j\u00e4lkeen rakennettiin Trumpetin alueen ensimm\u00e4iset talot. S\u00e4hk\u00f6radan varteen Soittajantien peltotasanteelle nousi 1970-luvun j\u00e4lkipuoliskolla vuokrataloja ja yksityisen rakennuttajan omistusasuntoja.<\/p>\n Kannelm\u00e4est\u00e4 tuli suuri opiskelijav\u00e4est\u00f6n asuinpaikka, kun t\u00e4nne ruvettiin rakentamaan Helsingin opiskelija-asuntos\u00e4\u00e4ti\u00f6n, HOAS:in taloja. Ensimm\u00e4inen kohde valmistui 1974-75 Klaneettitie 1-3:n kallioille. Kitarakujalle talot valmistuivat vuosina 1978-79.<\/p>\n 1980-luvulla Kannelm\u00e4ess\u00e4 rakennettiin asemanseutua. Sitratorin ymp\u00e4rille ja sen l\u00e4heisyyteen nousi asuntojen lis\u00e4ksi runsaasti liike- ja toimistotiloja.<\/p>\n Kauppakeskus Kaaren, Prisman ja Kannelm\u00e4en keskustan v\u00e4lisen maaston niin sanotun Ekan pellon tai Antinniityn, asemakaava valmistui 1984. T\u00e4t\u00e4 seitsem\u00e4n hehtaarin suuruista aluetta, entisen Pilsl\u00e4ttin torpan peltoja, alettiin kuitenkin rakentaa vasta vuosikymmenen lopulla. <\/p>\n 1. Torpparin poika Emil \u00d6sterberg<\/strong> Gammelbyn ensimm\u00e4isen torpparin poika puolestaan oli Emil \u00d6sterberg. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 lunasti 1918 oikeuden valtiolta pit\u00e4\u00e4 Malminkartanon Pilsl\u00e4ttin torppaa Kannelm\u00e4ess\u00e4. Torppa sijaitsi silloin paikalla, jossa nyt on Emil \u00d6sterbergin rakennuttama kivitalo, ostarin takana Kantelettarentie 9:ss\u00e4. \u00d6sterberg my\u00f6s asui talossa ja kuoli kerrostalon omistajana 1990-luvulla.<\/p>\n Helsingin kaupunki osti Kannelm\u00e4en 1918. Emilin kivitalo nousi Kantelettarentielle 1962 ja samana vuonna purettiin perheen vuonna 1920 rakentama puutalo.<\/p>\n Entisen torpparin maat myytiin Elannolle ja Helsingin kaupungille. Kuitenkin viel\u00e4 vuodesta 1962 vuoteen 1969 Emil \u00d6sterberg viljeli ostoskeskuksen ja Prisman v\u00e4liss\u00e4 levitt\u00e4ytyv\u00e4\u00e4 peltoalaa.<\/p>\n www.kaupunginosat.net\/kannelmaki<\/a><\/p>\n 2. Kannelm\u00e4n ostoskeskus<\/strong> Ostarilla palvelivat mm. apteekki, kaksi pankkia (KOP ja SYP), posti, kirjakauppa, rautakauppa, kaksi elintarvikemyym\u00e4l\u00e4\u00e4, s\u00e4hk\u00f6liike, tekstiilikauppa, kenk\u00e4kauppa, pesulaliike, sanomalehtien sivukonttori, kemikaalikauppa, kampaamo, parturi, lehtikioski ja kukkakioski. Ja taisi siell\u00e4 olla Alkokin viel\u00e4 ennen EKA:n rakentamista.<\/p>\n Sittemmin ostoskeskus laajeni Vanhaistentie 3:n alueelle ja my\u00f6s Vanhaistentie 1:n liiketiloja rakennettiin lis\u00e4\u00e4. Vuonna 1988 ostariin tuli lis\u00e4rakennus.<\/p>\n Nyt ostaria ollaan purkamassa ja tilalle valmistuu asuntoja. Osaan taloista tullaan sijoittamaan liiketiloja.<\/p>\n Vanhaistentie 1-3:n tiloissa toimivat yh\u00e4 apteekki, pub, pizzeria, kampaamo-parturi, Alepa, K-kauppa, pesula ja hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4riasema.<\/p>\n Kivij\u00e4rven Kivet<\/strong> Kannelm\u00e4ki-Seura ry esitti 1980-luvun alussa, ett\u00e4 taideteos suojeltaisiin liikenteelt\u00e4. Pys\u00e4k\u00f6intikieltoa suihkul\u00e4hteen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ei saatu silloin eik\u00e4 vuosikymmenen lopullakaan, jolloin asiasta taas puhuttiin. Kev\u00e4ttalvella 1999 Kivet saatiin esiin vuorim\u00e4ntyj\u00e4, ei autoja karsimalla.<\/p>\n Nyt aukio on purettu, mutta Kivet tullaan siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusien asuinrakennusten v\u00e4liss\u00e4 sijaitsevalle aukiolle.<\/p>\n 3. Tornitalot<\/strong> Asuntos\u00e4\u00e4st\u00e4jien taloyhti\u00f6it\u00e4 syntyi kolme: Asunto Oy S\u00e4\u00e4st\u00f6tupa Kanneltie 15, S\u00e4\u00e4st\u00f6kannel Oy Kanneltie 6 ja S\u00e4\u00e4st\u00f6vanha Oy Vanhaistentie 4. Suunnittelijana oli arkkitehti Touko Neronen. S\u00e4\u00e4st\u00f6vanhan viiteen tornitaloon tuli yhteens\u00e4 240 omistusasuntoa.<\/p>\n 4. Kansakoulu Kanneltielle<\/strong> Koulutaloon piti lis\u00e4ksi tulla tilat kouluterveydenhoitoa, kaupunginkirjaston sivukirjastoa, \u00e4itiys- ja lastenneuvolaa sek\u00e4 nuorisokerhoja varten. Talon suunnittelivat arkkitehdit Erkki Koiso-Kanttila ja K. Haglund.<\/p>\n Kansakouluun tuli 17 luokkahuonetta sek\u00e4 voimistelu- ja juhlasali sek\u00e4 muut tarpeelliset tilat. Koulun johtajaksi siirtyi Maununnevalta Rauno Aaltonen 1960. Maununnevan koulu j\u00e4i nyt omakotialueen alaluokkalaisten opinahjoksi osana Kannelm\u00e4en kansakoulua.<\/p>\n Kanneltie 1:ss\u00e4 sijaitsevassa koulussa oli heti alussa 770 oppilasta. Lis\u00e4ksi ruotsinkielisen kansakoulun kaksi alinta luokkaa toimivat koulun tiloissa peruskoulun tuloon asti. 5. Kannelm\u00e4en leikkipuisto<\/strong> Kes\u00e4ll\u00e4 puistossa tarjotaan lapsille maksuton l\u00e4mmin ruoka.<\/p>\n Leikkipuistossa ja perhetalossa toiminta on avointa ja asukaskeskeist\u00e4 pikkulapsiperheille tarkoitettua toimintaa. Puisto ja sen rakenteet peruskorjattiin ja uusittiin vuonna 2016.<\/p>\n 6. Telttakirkko<\/strong> Kirkon arkkitehtein\u00e4 olivat Martti ja Marjatta Jaatinen. Telttakirkosta tuli arkkitehtoninen n\u00e4ht\u00e4vyys. Seurakuntakeskuksessa on erilaisten toimitilojen lis\u00e4ksi sadan hengen kappeli. Kirkkoon saatiin turkulaisen taiteilijan Hilkka Toivolan lasimosaiikki 1972. Seurakuntakeskuksessa on kuvanveist\u00e4j\u00e4 Gunnar Finnen teos Laulavat Enkelit vuodelta 1931.<\/p>\n Rovasti Vanha-Perttulan j\u00e4\u00e4ty\u00e4 el\u00e4kkeelle 1981 kirkkoherraksi valitiin Pentti Simojoki ja h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 nykyisin kirkkoherrana toimiva Sakari Enrold vuonna 2001.<\/p>\n Kirkon ja seurakuntakeskuksen osoite on Vanhaistentie 6. Seurakuntakeskus on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 remontissa ja kirkkoherranvirasto sijaitsee v\u00e4liaikaisesti Klaneettitiell\u00e4. 7. Heka-Kannelm\u00e4ki ja Kaarelantie 86<\/strong> Yksi sen kohteista eli Helsingin kaupungin Kaarelantie 86:n taloyhti\u00f6 vietti 50-vuotisjuhliaan elokuussa 2012. Vuonna 1962 rakennettu talo on hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa ja mik\u00e4 on ollessa, koska se peruskorjattiin 2004. T\u00e4ll\u00f6in kaikkiin portaisiin asennettiin mm. hissit. Rakennuksessa on 103 huoneistoa, jotka k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4t 1-4 huonetta.<\/p>\n Kiinteist\u00f6ss\u00e4 on toimiva kerhohuone, jossa paitsi asukkaat, my\u00f6s monet Kannelm\u00e4en j\u00e4rjest\u00f6t ja yhteis\u00f6t kokoontuvat ja seurustelevat hyv\u00e4ss\u00e4 kantsulaisessa hengess\u00e4.<\/p>\n Kaarelantie 86 edustaa v\u00e4lj\u00e4\u00e4 rakentamista ja ymp\u00e4rist\u00f6 on miellytt\u00e4v\u00e4. Asukkaat viihtyv\u00e4t ja pit\u00e4v\u00e4t aluetta rauhallisena asuinpaikkana.<\/p>\n 8. Kuttaperkkatalot<\/strong> Neli\u00f6it\u00e4 talossa on 150. Muodoltaan rakennus on yksikerroksinen, nurkista py\u00f6re\u00e4, sein\u00e4t kiviainesta, mik\u00e4 on liimattu vaneriin. Py\u00f6re\u00e4t osat ja katto ovat lujitemuovia. T\u00e4llaisia taloja ei ollut Suomessa koskaan valmistettu.<\/p>\n Energiakriisin my\u00f6t\u00e4 Venturo-luomukset j\u00e4iv\u00e4t kokonaan unholaan.<\/p>\n 9. Puukoulu Maununnevalla<\/strong> Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1954 Etel\u00e4-Kaarelan Omakotiyhdistys j\u00e4rjesti v\u00e4enkokouksen, jossa vaadittiin koulutalon rakentamista.<\/p>\n Kirjokalliontien p\u00e4\u00e4h\u00e4n, nykyiselle Kaarelanraitille rakennettiin puukoulu, johon tuli viisi luokkahuonetta. Koulu aloitti toimintansa 1955 vuoroluvussa, kun oppilaita oli kolmattasataa. Koulun johtajaopettajaksi valittiin Rauno Aaltonen.<\/p>\n Puukoulu on ollut lopettamisuhan alla. N\u00e4ill\u00e4 n\u00e4kymin koulu saa jatkaa ja sen viereen rakennetaan lis\u00e4rakennus.<\/p>\n 10. Etel\u00e4-Kaarelan\u00a0yhteiskoulu EKY<\/strong> Vuonna 1977 opettajat ja muu henkil\u00f6kunta siirtyiv\u00e4t Helsingin kaupungin palvelukseen ja entisess\u00e4 yhteiskoulun tiloissa aloittivat Etel\u00e4-Kaarelan yl\u00e4aste ja lukio.<\/p>\n Lukion uudistuminen k\u00e4ynnistyi vuonna 1982 ja t\u00e4ll\u00f6in alkoi kurssimuotoinen opetus. Vuoden 1988 syksyll\u00e4 aloitti Etel\u00e4-Kaarelan yl\u00e4asteen ja lukion tiloissa Kustaa Vaasan iltalukio.<\/p>\n Etel\u00e4-Kaarelan lukio lopetti toimintansa Kannelm\u00e4ss\u00e4 2003 ja siirtyi toimimaan L\u00e4nsi-Helsingin lukiona Pohjois-Haagassa. L\u00e4nsi-Helsingin lukio lakkautetaan syksyll\u00e4 2013.<\/p>\n 11. Kannelkoti<\/strong> Senioris\u00e4\u00e4ti\u00f6 t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 Helsingin kaupungin vanhuspalveluja ja kuuluu Helsingin kaupungin konserniin.<\/p>\n 12. Kannelkyl\u00e4<\/strong> Tasakattoisten, v\u00e4rikk\u00e4\u00e4sti maalattujen kaksikerroksisten rivitalojen tihe\u00e4\u00e4n rykelm\u00e4\u00e4n tuli noin 190 omistusasuntoa ja niihin yhteens\u00e4 700 asukasta. Asuntojen koko vaihteli 34 yksi\u00f6st\u00e4 119 neli\u00f6n kuusihuoneiseen huoneistoon. Kannelkyl\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4stiin muuttamaan huhtikuussa 1974.<\/p>\n Nykyisin kyl\u00e4ss\u00e4 asuu noin 500 ihmist\u00e4 ja asukkaiden harrastukset ovat moninaiset; Kannelkyl\u00e4n kuoro, valokuvakerho, lentopallo, itsepalveluperiaatteella toimiva oma kirjasto, askartelu- ja puuty\u00f6huone jne.<\/p>\n Kuriositeettina mainittakoon, ett\u00e4 vuonna 1977 Kannelkyl\u00e4ss\u00e4 tehtiin omaa Special-lehte\u00e4 ja j\u00e4rjestettiin Kannelkyl\u00e4n syyskisat, jossa oli ohjelmassa mm.: lentopallo, 60 m juoksu, tikanheitto, saappaan heitto, kyl\u00e4n ymp\u00e4rijuoksu, pussijuoksu ja k\u00f6yden veto.<\/p>\n Kannelkyl\u00e4ll\u00e4 on ollut omat sivut jo vuodesta 1996: www.kannelkyla.fi<\/a><\/p>\n 13. M\u00e4t\u00e4joki\u00a0\u2013 satakielen kehto<\/strong> M\u00e4t\u00e4joki muodostaa ekok\u00e4yt\u00e4v\u00e4n el\u00e4imille ja kasveille sek\u00e4 virkistysalueen ihmisille eli l\u00e4hes 100 000 sen vaikutuspiiriss\u00e4 asuvalle asukkaalle.<\/p>\n Joessa on pysyv\u00e4 ahven- ja haukikalakanta. Sen rannoilla kasvavat mm. karpalo, paatsama, s\u00e4\u00e4skenvalkku ja alueella pesiv\u00e4t mm. pikkutikka, pensastasku, tukkasotka, palok\u00e4rki ja mustap\u00e4\u00e4kerttu.<\/p>\n Alueella on runsaasti piisameja ja siell\u00e4 on tavattu k\u00e4rpp\u00e4\u00e4, lumikkoa ja minkki\u00e4. Joen tuntumassa liikkuu hirvi\u00e4 ja siell\u00e4 viihtyv\u00e4t my\u00f6s hein\u00e4sorsat, lehtokurpat, liejukanat, fasaanit, rusakot ja oravat.<\/p>\n Toimittajat Kari Varvikko ja Antti Kovanen ovat tehneet joesta kaksi lyhytelokuvaa \u2019M\u00e4t\u00e4zon Stadin Amazon\u2019 (1993 TV 1) ja \u2019M\u00e4t\u00e4jokiblues\u2019 (2003, Helsingin kaupunki). M\u00e4t\u00e4jokiblues on ollut n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s netiss\u00e4.<\/p>\n www.kaupunginosat.net\/kannelmaki\/alueen-historia<\/a><\/p>\n Rakennusviraston laatima M\u00e4t\u00e4joen kehitt\u00e4missuunnitelma valmistui vuonna 2013. Jokea on elvytetty ja sinne on oltu palauttamassa taimenta. 14. P\u00e4iv\u00e4koti Vanhainen<\/strong> Soittajantie 10:ss\u00e4 avattiin vuonna 1970. Se oli Helsingin 100.s p\u00e4iv\u00e4koti. Laitos tarjoaa perheille turvallista p\u00e4iv\u00e4hoitoa, varhaiskasvatusta ja esiopetusta. Vanhemmat ja henkil\u00f6kunta etsiv\u00e4t yhdess\u00e4 ratkaisuja lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviss\u00e4 haasteellisissakin tilanteissa.<\/p>\n Kannelm\u00e4en palvelutalo<\/strong> ja ryhm\u00e4koti Katrilli toimivat Urkupillintie 4:ss\u00e4. Palvelutalo tarjoaa turvallista ja el\u00e4m\u00e4nmakuista, yhteis\u00f6llist\u00e4 asumista ja p\u00e4iv\u00e4toimintaa. Talo on peruskorjattu vuonna 2009.<\/p>\n Ryhm\u00e4kodissa on mm. viihtyis\u00e4t saunaosastot ja palvelutalossa kuntosali. Asukkaiden, vierailijoiden ja henkil\u00f6kunnan yhteisess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on tilava ja kotoisesti sisustettu yhteistila. Palvelutalo tarjoaa ohjelmaa my\u00f6s talon ulkopuolisille.<\/p>\n 15. Toiseksi pisin rautatiesilta<\/strong> 16. Kartanonhaka<\/strong> on viheralue, joka sijaitsee M\u00e4t\u00e4joen rannalla Kannelm\u00e4en ja Malminkartanon v\u00e4liss\u00e4. Kartanonhaan puistossa on laajoja nurmikoita, viljelyspalsta-alue, koirien ulkoiluttamisalue ja pieni golfin harjoittelupaikka. Puisto valmistui 1980-luvun lopussa.<\/p>\n Muistumana Malminkartanon maataloudesta puistossa on my\u00f6s peltolohkoja. Puistok\u00e4yt\u00e4v\u00e4t ovat molemmin puolin M\u00e4t\u00e4jokea. Joen mutkassa vesipintaa suurennettiin kaivamalla tilaa altaalle ja keskelle n\u00e4in laajennettua jokea rakennettiin iso laituri. Joen keskell\u00e4 on pieni lintusaari. Puiston l\u00e4nsiosassa maanpintaa on nostettu n\u00e4k\u00f6suojaksi teollisuusaluetta vastaan teollisuusalueeseen p\u00e4in.<\/p>\n 17. Linnoitusty\u00f6t<\/strong> Etummainen linja kulki Westendin lounaispuolelta Lepp\u00e4vaaran l\u00e4nsialueelle Kaarelaan, Malmille ja Mellunkyl\u00e4n seuduilla Suomenlahden rantaan. Kannelm\u00e4ess\u00e4 linnoitust\u00f6it\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 v\u00e4h\u00e4n joka puolella mm. Aurinkokalliolla Pelimannintien varrella ja Maununnevalla.<\/p>\n Kallioihin r\u00e4j\u00e4ytettiin taistelu- ja yhteyshautoja, rakennettiin betonisia konekiv\u00e4\u00e4riasemia, piikkilankaesteit\u00e4, tykkiasemia ja teit\u00e4. Linnoitust\u00f6iss\u00e4 oli paljon suomalaisia, mutta my\u00f6s ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ja kiinalaisia; joista monen kerrottiin olevan Suomeen tuotuja vankeja.<\/p>\n Aikoinaan Emil \u00d6sterberg muisteli linnoitust\u00f6iden yhteydess\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isten jopa ampuneen tykist\u00f6ll\u00e4 Kannelm\u00e4est\u00e4 Myyrm\u00e4en seuduille.<\/p>\n Kasemattikallion vallihautarakenne M\u00f6rss\u00e4rinaukion takana Maununnevalla on museoviraston suojelukohde. 18. Pelimanni Purpuripolulle<\/strong> Nykyisin koulu on suljettu kosteusvaurioista johtuen ja oppilaat siirtyneet Kannelm\u00e4en peruskoulun muihin pisteisiin. Rakennus tullaan luultavasti purkamaan.<\/p>\n 19. L\u00e4himm\u00e4ispalvelu Leevi<\/strong> Leevin palvelutalo tarjoaa palveluasumisen lis\u00e4ksi yhteis\u00f6muotoista asumista Hellikodissa, jonka paikat ovat yksityisi\u00e4.<\/p>\n 20. Kanneltalolla<\/strong> oli 25-vuotisjuhlat 2017. Jos vuositasolla Kanneltalossa k\u00e4y noin 300 000-350 000 ihmist\u00e4, juhlavuonna vierailijoita oli sit\u00e4kin enemm\u00e4n.<\/p>\n Talo on l\u00e4ntisen Helsingin kulttuurikeskus. Se on tapahtumatalo, joka tarjoaa monipuolista ja kiinnostavaa ohjelmaa alueen asukkaille vauvasta vaariin. Ohjelmiston p\u00e4\u00e4paino on musiikissa ja lasten tapahtumissa. Lis\u00e4ksi tarjontaa rikastuttavat erilaiset tanssi- ja teatteriesitykset.<\/p>\n Helsingin kulttuurikeskuksen lis\u00e4ksi Kanneltalosssa toimivat Ty\u00f6v\u00e4enopisto\/L\u00e4ntinen alueopisto, Nuorisoasiainkeskus\/Kannelm\u00e4en nuorisotalo, kahvila sek\u00e4 Lippupisteen palvelupiste. 21. Martinlaakson radalla<\/strong> Luoteis-Helsingin ja L\u00e4nsi-Vantaan rakentamisen mitoitus perustuu 1968 syntyneeseen ideaan raideyhteyden vet\u00e4misest\u00e4 Huopalahdesta pohjoiseen. Myyrm\u00e4en aluekeskukselle kaavailtu paikka ratkaisi radan sijoittumisen p\u00e4\u00e4teiden v\u00e4liin. T\u00e4m\u00e4 puolestaan m\u00e4\u00e4ritteli samalla Malminkartanon, Kannelm\u00e4en ja Pohjois-Haagan suunnittelun l\u00e4ht\u00f6kohdat. N\u00e4in p\u00e4\u00e4stiin vastaamaan maaltamuuton synnytt\u00e4miin Suur-Helsingin kasvuennusteisiin. Radan varteen aiottiin sijoittaa 130 000 asukasta. 22. Terveysasema<\/strong> 23. Mikonm\u00e4ki<\/strong> Mikonm\u00e4ki oli hyv\u00e4 osoitus siit\u00e4, miten eri-ik\u00e4isist\u00e4 elementeist\u00e4 syntyi viihtyis\u00e4 kokonaisuus. Rakennusmuurin takana on joka vuodenaikaan kaunis luonnonkoivikko leikkipuistoineen ja maastoon hyvin sulautuvine p\u00e4iv\u00e4kotineen. Koivikkoa halkovan kevyen liikenteen v\u00e4yl\u00e4n pohjana on paikalliseen linnoitusketjuun kuulunut tykkitie.<\/p>\n 24. EKA:sta Kaareksi<\/strong> Kiinteist\u00f6ss\u00e4 on vuositasolla noin 6,5 miljoonaa k\u00e4vij\u00e4\u00e4. Prisman lis\u00e4ksi kauppakeskuksessa on 80 erikoisliikett\u00e4.<\/p>\n Kaaren liikeala on 45 000 m2 ja bruttoala 101 000 m2. Sen sis\u00e4\u00e4n mahtuisi kahdeksan t\u00e4ysimittaista jalkapallokentt\u00e4\u00e4. Pys\u00e4k\u00f6intitilat on 1500 autolle ja paikkoja l\u00f6ytyy my\u00f6s s\u00e4hk\u00f6autoille.<\/p>\n Sis\u00e4ll\u00e4 kauppakeskuksessa liikkeet on sijoitettu alueittain. Tavaratalot, p\u00e4ivitt\u00e4istavarat, ja ravintolat ovat ensimm\u00e4isess\u00e4 kerroksessa. Toisesta kerroksesta l\u00f6ytyy kansainv\u00e4listen ketjujen ja muiden erikoisliikkeiden tarjonta muodista kahviloihin. Kolmannessa kerroksessa ovat muun muassa terveys- ja hyvinvointipalvelut. 25. Suomalais-ven\u00e4l\u00e4inen\u00a0koulu<\/strong> Aluksi koulun yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4n\u00e4 oli kannatusyhdistys, mutta peruskoulu-uudistuksen my\u00f6t\u00e4 koulu siirtyi valtiolle 1977. Koululle rakennettiin lis\u00e4rakennus 1988.<\/p>\n Nykyisin koulu toimii valtakunnallisena ven\u00e4j\u00e4n kielen ja kulttuurin oppimiskeskuksena. Oppilaista 77 % on \u00e4idinkielelt\u00e4\u00e4n suomenkielisi\u00e4 ja loput ven\u00e4j\u00e4nkielisi\u00e4. 26. Amica-talo<\/strong> Aikaisemmin talossa vuokralaisina ovat olleet mm. ISS Palvelut, Valora Trade, Candyking ja Ramboll. Nykyisin kolmikerroksinen, 10 000 m2 k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4 rakennus on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n eri Fazer-yhti\u00f6iden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Henkil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 on noin 320. Talossa on kaikille avoin henkil\u00f6st\u00f6ravintola. \uf03c<\/p>\n <\/p>\n Katso my\u00f6s\u00a0naapuripolkuja:<\/p>\n www.kotikaupunkipolut.fi<\/a>\u00a0ja www.kaupunkipolut.fi<\/a><\/p>\n Malminkartanon\u00a0kaupunkipolku 2017 (p\u00e4ivitetty versio vuonna 2013 julkaistusta polusta) 26 kohdetta | Varsinaisen reitin pituus noin 5 km Julkaisija Kaarela-Seura ry Toimitus ja kuvat Kari Varvikko Reitti ja tekstip\u00e4ivitykset Jauri Varvikko Hanketta ovat tukeneet Kannelm\u00e4en seurakunta, Heka Kannelm\u00e4ki, Nordea, sek\u00e4 Suomen Kulttuurirahasto\/Uudenmaan maakuntarahasto Helsingin kotikaupunkipolut www.helka.net\/kotikaupunkipolut Suomen kotikaupunkipolut www.kotikaupunkipolut.fi Kannelm\u00e4en kotikaupunkipolku […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"page-templates\/template-page-sidebar.php","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kannelmaki.fi\/kaarela-seura\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/109"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kannelmaki.fi\/kaarela-seura\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kannelmaki.fi\/kaarela-seura\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kannelmaki.fi\/kaarela-seura\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kannelmaki.fi\/kaarela-seura\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=109"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/www.kannelmaki.fi\/kaarela-seura\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/109\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":163,"href":"https:\/\/www.kannelmaki.fi\/kaarela-seura\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/109\/revisions\/163"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kannelmaki.fi\/kaarela-seura\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=109"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n26<\/strong> kohdetta | Varsinaisen reitin pituus noin 5 km<\/p>\n
\nToimitus ja kuvat<\/strong> Kari Varvikko
\nReitti ja tekstip\u00e4ivitykset<\/strong> Jauri Varvikko<\/p>\n
\nHeka Kannelm\u00e4ki, Nordea, sek\u00e4 Suomen
\nKulttuurirahasto\/Uudenmaan maakuntarahasto<\/p>\n
\nwww.helka.net\/kotikaupunkipolut<\/a>
\nSuomen kotikaupunkipolut
\nwww.kotikaupunkipolut.fi<\/a><\/p>\n
\nMy\u00f6s omakotialueilla oli 1980-luvulla vilkas rakennuskausi.<\/p>\n
\nRaivaaja-Antti, joka asui nykyisen Prisman l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 1600-luvulla lienee ollut alueen ensimm\u00e4inen uudisasukas.<\/p>\n
\nKannelm\u00e4en ostoskeskus aloitti toimintansa Vanhaistentie 1:ss\u00e4 vuonna 1959. Ensimm\u00e4isen vaiheen arkkitehtin\u00e4 oli Erkki Karvinen. Matalassa rakennusketjussa oli alkuun 22 liikehuoneistoa. Ostoskeskuksen rakennutti eri toiminimien muodostama yhti\u00f6 kaupungilta vuokratulle tontille.<\/p>\n
\nOstarin aukiolle pystytettiin vuonna 1965 Harry Kivij\u00e4rven vuorim\u00e4ntyjen ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4 veistos Kivet.<\/p>\n
\nKannelm\u00e4en ehk\u00e4 n\u00e4kyvin maamerkki, Asuntos\u00e4\u00e4st\u00e4jien taloyhti\u00f6n S\u00e4\u00e4st\u00f6vanhan viisi tornitaloa Vanhaistentie nelj\u00e4ss\u00e4 nousivat vuonna 1959.<\/p>\n
\nKannelm\u00e4en kansakoulun rakentaminen Kanneltielle puolestaan alkoi 1950-luvun lopulla ja ensimm\u00e4iset oppilaat astuivat koulutielle 1960.<\/p>\n
\nNykyisin Kannelm\u00e4en peruskoulu, jossa on 650 oppilasta, toimii kolmessa pisteess\u00e4; Kanneltiell\u00e4 ja Runonlaulajantiell\u00e4 sek\u00e4 Kaarelan raitilla.
\nwww.kanna.edu.hel.fi<\/a><\/p>\n
\nKannelm\u00e4en kirkon takana Vanhaisten puistossa sijaitseva Kannelm\u00e4en leikkipuisto tarjoaa turvallisen ajanviettopaikan ja mielek\u00e4st\u00e4 tekemist\u00e4 lapsiperheille ja koululaisille.<\/p>\n
\nKun Etel\u00e4-Kaarelasta muodostettiin itsen\u00e4inen seurakunta vuonna 1966, sen ensimm\u00e4iseksi kirkkoherraksi valittiin Veikko Vanha-Perttula ja kappalaiseksi Pentti Simojoki. Kannelm\u00e4en kirkon valmistuttua 1968, samat miehet jatkoivat my\u00f6s sen johdossa.<\/p>\n
\nKannelm\u00e4en kirkon vihkimisen suoritti piispa Aarre Lauha 1968.<\/p>\n
\nwww.helsinginseurakunnat.fi\/Kannelmaki<\/a><\/p>\n
\nHeka-Kannelm\u00e4ki Oy, aiemmin Kannelm\u00e4en Kiinteist\u00f6t Oy, on toiminut vuodesta 1979. Sen hallinnassa on l\u00e4hes 1800 huoneistoa, joissa asuu 3500 asukasta.<\/p>\n
\nIhmeelliset moduulit eli niin sanotut \u2019kuttaperkkatalot\u2019 kiinnostivat ohikulkijoita Tanotorventiell\u00e4 jo valmistuessaan vuonna 1973. Toinen taloista on edelleen pystyss\u00e4 ja asuttu. Talot rakennutti DI Aulis Heinonen ja ne olivat arkkitehti Matti Suurosen Venturo-luomuksien prototyyppej\u00e4.<\/p>\n
\nKun ensimm\u00e4iset uudisasukkaat muuttivat 1950-luvun alussa Maununnevalle, l\u00e4hin kansakoulu oli Pakilassa. Kuitenkin jo 1953 aloitettiin kansakoulun pito Liippolan omakotitalossa Kaarelan- ja Maavallintien kulmassa.<\/p>\n
\nKohta kansakoulun perustamisen j\u00e4lkeen Kannelm\u00e4ss\u00e4 alettiin puuhata oppikoulua ja sellainen aloitti v\u00e4liaikaisesti Kannelm\u00e4en kansakoulun tiloissa 1962. Etel\u00e4-Kaarelan yhteiskoulu, EKY, aloitti toimintansa uudessa koulurakennuksessa 1963. Luokkia oli t\u00e4ll\u00f6in ensimm\u00e4isest\u00e4 kuudenteen ja oppilaita 548.<\/p>\n
\nHelsingin Senioris\u00e4\u00e4ti\u00f6 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 Kannelkotia Vanhaistentie 15:ss\u00e4. Kodin viriketoiminta tarjoaa palveluja monin tavoin toiminta- ja muistirajoitteisille asukkaille.<\/p>\n
\nKannelm\u00e4en peltoaukealle Vanhaistentie 12-14 kaavoitettiin 1970-luvun alussa pientaloalue, jonka nimeksi aikanaan vakiintui Kannelkyl\u00e4.<\/p>\n
\nM\u00e4t\u00e4joki on satakielen kehto ja p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun esihistorian avain. Alueella asuttiin jo 7000 vuotta sitten. T\u00e4n\u00e4\u00e4n se on pysyv\u00e4 ja virkist\u00e4v\u00e4 keidas keskell\u00e4 kivier\u00e4maata.<\/p>\n
\nhttps:\/\/helsinginperhokalastajat.org\/matajoki\/<\/a><\/p>\n
\nM\u00e4t\u00e4joen laakson ylitse kulkeva Vantaankosken radan rautatiesilta (Piijoen ratasilta) on Suomen toiseksi pisin, pituudeltaan 552,8 m. Se on nelisen metri\u00e4 lyhyempi kuin Tuusulan Kyt\u00f6maan silta, 557 m. Kannelm\u00e4en ja Malminkartanon v\u00e4liseen siltaan p\u00e4\u00e4dyttiin, koska kulkua M\u00e4t\u00e4joen laaksoalueen l\u00e4pi ei haluttu rajoittaa penkerein.<\/p>\n
\nEnsimm\u00e4isen maailmansodan aikana vuosina 1915-17 Helsingin seudulla tehtiin laajoja linnoitust\u00f6it\u00e4, koska Ven\u00e4j\u00e4 pelk\u00e4si vihollisvaltojen, l\u00e4hinn\u00e4 Saksan, maihinnousua.<\/p>\n
\nwww.novision.fi\/viapori\/rannikkokartta.htm<\/a><\/p>\n
\nPurpuripolulle rakennettiin vuonna 1975 korttelikoulu, joka toimi Kannelm\u00e4en koulun osana. Kun Pelimannintielle valmistui 1980 monitoimitalo, tuli sen p\u00e4\u00e4osaksi itsen\u00e4inen ala-asteen koulu. Heti alkuun oppilaita oli 480. Koulussa toimi 17 luokkaa, joista nelj\u00e4 musiikkiluokkia.<\/p>\n
\nL\u00e4nsi-Helsingin l\u00e4himm\u00e4ispalvelu Leevi ry:n Rumpupolun palvelutalo sijaitsee Klaneettitie 10:ss\u00e4. Leevi on yksityinen voittoa tavoittelematon sosiaalialan yhdistys, jolla on Kannelm\u00e4en lis\u00e4ksi palvelutalo my\u00f6s Ilkantien ja Eliel Saarisentien kulmassa.<\/p>\n
\nwww.kanneltalo.fi<\/a><\/p>\n
\naloitettiin liikenn\u00f6inti kes\u00e4kuun alussa 1975. Vuonna 1991 rataa jatkettiin ulottumaan Vantaankoskelle asti ja nimeksi tuli Vantaankosken rata. Nyt rata on saanut jatkoa, kun suunniteltu Keh\u00e4rata lentoasemalle toteutui.<\/p>\n
\nP\u00e4\u00e4t\u00f6s Suomen ensimm\u00e4isest\u00e4 kaupunkijunaradasta tehtiin valtioneuvostossa vuonna 1970.<\/p>\n
\nKannelm\u00e4en terveysasema sijaitsee entisen farkkutehtaan tiloissa Kaustisenpolku 6:ssa. Vuonna 2006 sit\u00e4 uhkasi purkutuomio, mutta asukkaiden ja Kaarela-Seuran painostuksen johdosta Helsingin terveyslautakunta teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, ett\u00e4 Kannelm\u00e4en terveysasema kunnostetaan siksi ajaksi, kun uusi asema n\u00e4kee p\u00e4iv\u00e4nvalon joskus ensi vuosikymmenell\u00e4.<\/p>\n
\nMikonm\u00e4en rakentaminen alkoi 1971 ja sinne pystytettiin noin 900 vuokra-asuntoa. Rakennuttajina olivat Ty\u00f6el\u00e4kelaitokset ja Ilmarinen, Kalervo, El\u00e4ke-Varma ja Merimiesel\u00e4kekassa tekiv\u00e4t vuokrasopimukset Helsingin yliopiston omistaman Mikonm\u00e4ki-nimisen tilan k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 asuntotarkoituksiin. Helsingin yliopiston henkil\u00f6kunta rakennutti omistusasuntoja aravalainoituksin. Toisessa vaiheessa rakennettiin ns. kovan rahan asuntoja.<\/p>\n
\nEKA-Market rakennettiin 1973 ja muutaman vuoden j\u00e4lkeen nimi vaihtui Maxiksi ja edelleen Prismaksi, ja sitten Kauppakeskus Kaareksi, osaksi HK-Elannon historian mittavinta hanketta. 2013 avautunut Kaari oli valmistuttuaan p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun viidenneksi suurin kauppakeskus.
\nKauppakeskus Kaari ei ole en\u00e4\u00e4 HOK-Elannon omistuksessa, vaan se siirtyi ruotsalaisen sijoitusyhti\u00f6 Niamin omistukseen lokakuussa 2015.<\/p>\n
\nwww.kauppakeskuskaari.fi<\/a><\/p>\n
\nKaarelan Kirjokalliontiell\u00e4 on vuodesta 1964 toiminut yliopistoon johtava Suomalais-ven\u00e4l\u00e4inen koulu. Koulurakennukseen tuli 19 luokkahuonetta ja oppilaita oli aluksi 300. Sittemmin 1990-luvun alussa oppilaita oli jo 700 ja m\u00e4\u00e4r\u00e4 on s\u00e4ilynyt samana.<\/p>\n
\nwww.svk-edu.fi<\/a><\/p>\n
\nToimistorakennusten uutta tyyli\u00e4 edustava \u2019Amica-talo\u2019 nousi Laulukuja 6:een vuonna 1988. Alusta alkaen talossa on sijainnut Fazer Food Service Oy:n p\u00e4\u00e4konttori (aikiasemmin nimill\u00e4 Fazer Catering, Amica, Fazer Amica). Rakennuksessa on toimistotilojen lis\u00e4ksi noin 1000 m2:n keskuskeitti\u00f6, jota hallinnoi Blue Service Partners Oy, joka my\u00f6s on Fazerin omistama yhti\u00f6.<\/p>\n
\nPohjois-Haagan\u00a0kotikaupunkipolku
\nKonalan kotikaupunkipolku
\nPit\u00e4j\u00e4nm\u00e4en kaupunkipolku
\nKaivokselan kaupunkipolku
\nMyyrm\u00e4en kaupunkipolku<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"